Juhlakurssit

Karmelin kamari, Vuorimiehenkatu 15 B

12. - 13.3. Pesach-kurssi

Ohjelmassa:

Pe 12.3. klo 17.00-21.00

• Avaus - Shabbat shalom
• Hetki Susanin linnassa
• Pesach-juhlan merkitys
• Valmistautuminen pesach-juhlan viettoon
• Sederin vietto
• Omerin laskenta

La 13.3. klo 09.00-18.00

• "Miksi tämä ilta on erilainen kuin kaikki muut illat"
• Juutalainen pesach ja messiaaninen pääsiäinen
• Pesach-ruokia
• Sederin vietto
• "Ensi vuonna Eretz Jisraelissa

Kotitalousopettaja Ulla Taipale
Toiminnanjohtaja Juha-Pekka Rissanen
Kurssin hinta: 50€ (sisältää opetusmateriaalin ja pesach-aterian)
Tiedustelut ja ilmoittautuminen: (09) 682 9350 tai karmel@suomenkarmelyhdistys.fi

Kurssin esite (pdf)

16. - 17.4. Buffet-kurssi

Ohjelmassa:

Pe 16.4. klo 17.00-20.30

• Juutalainen ruokakulttuuri ennen ja nyt
• Juutalainen nainen, uskonto ja identiteetti
• Mikä tekee kosherin?
• Buffet-tarjoilun, leivonnaisien ja jälkiruokien valmistusta

La 17.4. klo 09.00-18.30

• Shabat-aamun rukouksia
• Herkkujen valmistusta Balabosten keittiössä, buffet-pöydän kattaminen
• Buffet-pöydän antimien maistelua
• Keittiö kuntoon!
• Kurssin päätös ja palaute

Kotitalousopettaja Ulla Taipale
Kurssin hinta: 50€ (sisältää opetusmateriaalin ja buffet-tarjoilun)
Tiedustelut ja ilmoittautuminen: (09) 682 9350 tai karmel@suomenkarmelyhdistys.fi

Kurssin esite (pdf)

Juhlakurssien vetäjä, kotitalousopettaja Ulla Taipale

Olen kotitalousopettaja, ollut töissä SOK:lla tavarataloemäntänä ja opettajana Keski-Suomen kotitalousopettajaopistossa Jyväskylässä, sekä juutalaisessa Kehilassa vuodesta 1996.

Mitä mielestäsi sapatti ja juhlat merkitsevät Israelille ja juutalaisille?
Sapatti kuten muutkin juhlat ovat hetkiä, jona ihminen vapautuu päivittäisistä arkiaskareistaan ja kiireestä. Juhlat ovat kiireetöntä yhdessäoloa, perheenjäsenistä ja ystävien seurasta nauttimista. Perhekeskeisyys on kaikkien juhlien erityismauste. Juhlien aikana ei ole soveliasta ruokailla yksin, sitä paremmat juhlat, mitä enemmän väkeä ruokapöydän ympärillä. Sanassa kehotetaan: "Ota vaari lepopäivästä niin että sen pyhität..." Pyhittäminen on Jumalan kunnioittamista ja tottelemista. Pyhittäminen ei ole vain rukousta ja jumalanpalveluksessa oloa, vaan sapatti on ilon päivä, joka on pyhitettävä rukouksilla, laululla, hyvällä ruoalla, levolla ja yhdessäololla perheen ja ystävien kanssa. Pesachin pyhittämistä on mm chametsin, vanhan hapatuksen poisto eli suursiivous. Siivouskin maistuu ihan erilaiselta, jos sen tekee siksi, että haluaa kunnioittaa Jumalaa ja hänen käskyjään kuin vain muuten raataen. Juutalaisuudessa uskotaan, että sapatti on säilyttänyt juutalaisen juutalaisena, juutalaiset kansana ja juutalaisuuden uskontona. Sanotaan, että yksi juutalaisäiti, joka sytyttää sapattikynttilät, merkitsee Israelille enemmän kuin 3 heprealaisen yliopiston opettajaa! Juutalaisuuden säilymisen kannalta on ollut erinomaisen tärkeää perinteen siirtäminen lapsille. Juhlissa muistellaan Jumalan suuria tekoja Israelin kansan historiassa (shabat, pesach, sukkot, shavuot jne). Lapset kuulevat kertomukset, näkevät tavat, maistavat maut. Jokaisen sukupolven velvollisuus on opettaa kertomuksin, vertauskuvin ja leikein lapsille tämän suuren pyhäpäivän sanoma.

Mitä juhlat ja sapatti merkitsevät sinulle?
Työpaikallani Helsingin juutalaisessa seurakunnassa sapatti ja muutkin juhlat ovat iloista valmistautumisen aikaa. Perjantai aamuna paistuvan chalen tuoksu, lasten sapattilaulut ruokasalista, shabat shalom toivotukset ylentävät mielen niin, että kotiin tullessa ei tule mieleen viikkosiivoukset. Juutalaisista juhlista voi oppia aina vain lisää, ei vain herkullisia ruokareseptejä vaan juhlatunnelmaa niin, että siitä saa virkistystä mielelle ja voimia arkeen.

Mikä tekee ruokailusta sapattiaterian?
Sapattiateria ei ole vain tekninen suoritus ruokalajeineen, vaan siinä täytyy olla myös tunnetta. Sapattiin on osattava eläytyä, sapatti on arvokas lahja ja elämän mauste. Oneg shabat, sapatin ilo kuvaa sitä viihtyvyyden tunnetta, joka koetaan sapattina, kun perhe on koolla kun syödään hyvin ja viihdytään yhdessä. Ja lauletaan sapattilauluja!

Voitko kertoa esimerkkejä siitä, kuinka aterian yksityiskohdat ja juhlapöydän kattaus ja järjestelyt opettavat Jumalasta?
Sapatti alkaa kun perheenäiti on sytyttänyt sapatin valot, kynttilät ja lausunut niille siunauksen. Hän on leiponut kaksi chale-leipää, jotka muistuttavat erämaavaelluksen mannasta, Jumalan huolenpidosta ja temppelin leipäuhrista. Leipää siunatessa sille ripotellaan suolaa, koska Raamattu opettaa, että juhlauhri tuli suolata. Perheen isä siunaa lapset kuten kantaisä Jaakob siunasi Joosefin pojat ja hän siunaa myös oman vaimonsa Sananlaskujen sanoin. Monilla juhlaruuilla on symbolinen merkitys; esimerkiksi seder-vadin ruoka-aineet kertovat havainnollisesti Egyptistä lähdöstä ja Jumalan ihmeellisestä johdatuksesta.

Onko sapattiaterian valmistaminen ja järjestäminen rankka urakka?
Se riippuu siitä, miten asiat ottaa! Juutalaista perheen emäntää neuvotaan: "Älä kiusaa itseäsi liian monimutkaisella ruokalistalla. Yksinkertainen ateria ja pirteä emäntä on parempi yhdistelmä kuin hienot ruuat ja uupunut kokki." Sapattiaterian valmistajan tulisi muistaa myös valmistaa omaa sydäntään sapatin iloon. Siksi suositellaan, että työn ohessa tulisi laulaa tai kuunnella sapattilauluja ja näin valmistaa itseään vastaanottamaan sapattia.

Voiko sapattiaterian järjestämisen oppia viikonloppukurssilla?
Perjantai-iltana yritämme pyydystää sitä sapatin iloa, lauantaina kokkaamme ja vihdoin meillä on iltapäivällä sapattiateria koossa, jonka nautimme sapatin maustein. Ja jos olet antautunut sapatille, se lähtee mukanasi vääjäämättömästi resepteineen ja lauluineen.

Sivun alkuun