Puheenvuoro Holokaust-näyttelyn avajaisissa 19.01.2010 Jugendsalissa
Pohjoisesplanadi 19, Helsinki
Reilun viikon päästä (27.01.10) vietetään Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen 65-vuotispäivää. Tuo päivä on nimetty jo muutamia vuosia sitten myös koko EU:n alueella vietettäväksi vainojen uhrien muistopäiväksi vuosittain. Tänä vuonna tätä on haluttu huomioida erityisesti siten, että järjestetään tämä nyt avattava näyttely sekä toteutetaan myös muistotilaisuus ensi sunnuntaina 24.01. klo 16 Helsingin Vanhassa kirkossa. Molempien tapahtumien osalta keskeinen henkilö, aloitteen tekijä ja projektia vetänyt, on pastori Ulf Emeleus. Hänelle kiitos vaivannäöstä ja sinnikkyydestä! Näyttelymateriaalia on saatu paljon Jorma K. Ahoselta, joka Suomessa on toiminut pitkään holokausti-aiheen esittelijänä liittyen osaltaan Jerusalemin Jad Vashem -vainojen keskuksen Suomen-toimintaan.
Omana aikanamme on edelleen aiheellista muistuttaa II maailmansodan kauhuista erityisesti juutalaisia ajatellen. Se, mitä tapahtui Hitlerin natsi-Saksassa, oli ennennäkemättömän ja järjestelmällisen julmaa kuoleman teollisuutta juutalaisten osalta (ja suhteessa myös moniin muihin vähemmistöihin). Keskitysleirin todellisuus oli pitkän kehityksen tulos sillä tuhon tiellä, joka oli alkanut jo paljon aikaisemmin "rotuoppien" ja syrjivän lainsäädännön sekä moraalis-eettisen rappion vauhdittamana. Ei olekaan ihme, että lukemattomat juutalaiset joutuivat kokemaan tuon antisemitistisen propagandan seurauksena mitä hirvittävintä kidutusta ja vainoa sekä henkensä menettämisen.
Jo VT:n vanhurskaan, Jobin, sanoina Jobin kirjaan ovat tallennettuina sanat, jotka aktualisoituivat uudelleen juutalaisvainojen kurimuksessa: "Jos huudan: 'Tämä on väärin!', kukaan ei minua kuule, jos pyydän oikeutta, kukaan ei vastaa. Jumala on pystyttänyt tielleni kivivallin, en pääse siitä yli, kaikki polkuni hän on peittänyt pimeään. Hän on riistänyt minulta kunnian ja arvon, hän on temmannut päästäni seppeleen. Joka puolelta hän minua raastaa, minä olen mennyttä." (Job 19: 7-10).
Holokausti oli toisaalta yksi lenkki siinä pitkässä tapahtumien ketjussa, joiden keskiössä juutalaiset olivat olleet vainottuina aina uudestaan ja uudestaan. Eri yhteiskunnissa oli ajoittain syytetty juutalaisia melkein kaikista mahdollisista ongelmista. He olivat sopivanlainen syntipukki uhrattavaksi milloin minkäkin ongelman vuoksi. Kieroutuneimmalta tuntuu eri aikoina uudestaan juutalaisiin kohdistettu syytös siitä, että he ovat "Kristuksen murhaajia"! Tässä on todellisen kristillisen uskon sisäisistä lähtökohdista lähtien voimakas ristiriita. Holokaustia - ja muita juutalaisvainoja - EI SAA UNOHTAA! Siksi tällaisten näyttelyjen järjestäminen omalta osaltaan on välttämättömän tärkeää; tälle on olemassa vahvat eettis-moraaliset syyt ja velvoitteet.
Omanakin aikanamme elää voimistuvana antisemitismi erityisesti arabimaailmassa, mutta myös länsimaissa. Saksassakin uusnatsismi yrittää ajoittain nostaa päätään, vaikka se onkin lailla kielletty. Kaiken tämän keskellä itsenäinen Israelin valtio on onnistunut kuin ihmeen kautta säilyttämään itsenäisyytensä ja kehittymään voimakkaasti niin, että se edustaa ihan maailman huippua tieteen, teknologian ja taiteen ym. alueilla.
Tänä aamuna uutisissa saatoimme kuulla, että Israelin hallitus 6 ministerin lähetystön voimin, pääministeri Benjamin Netanjahun johdolla, oli saapunut Berliiniin saksalaisten kutsusta liittyen sen muistamiseen, että 65 vuotta sitten Auschwitz vapautettiin. 27.01. noteerataan toki erityisellä tavalla Saksassa ja Puolassa.
Vaikka reilut 60 vuotta on lyhyt aika ihmiskunnan historiassa, on se erityisesti juutalaiselle kansalle merkinnyt suurta harppausta eteenpäin oman itsenäisen valtion kehittymisen myötä. Vaikka myös oman valtion rakentaminen on merkinnyt samalla puolustautumista vihollisvoimia vastaan, on ihmeellisesti saanut toteutua profeettojen julistus, joka Hesekielillä sai mm. tällaisen ilmaisun: "Herra sanoi minulle: "Ihminen, nämä luut ovat Israelin kansa. Kaikki israelilaiset sanovat: 'Luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyt, me olemme hukassa.' Sen tähden julista heille: Näin sanoo Herra, Jumala: minä aukaisen teidän hautanne, päästän teidät, oman kansani, haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan. Te tiedätte silloin, että minä olen Herra, kun minä aukaisen hautanne ja päästän teidät, kansani, haudoistanne. Minä panen teihin henkeni, niin että te heräätte eloon, ja vien teidät Israelin maahan. Te tiedätte silloin, että minä olen Herra, kun minä aukaisen hautanne ja päästän teidät, kansani, haudoistanne. Minä panen teihin henkeni, niin että te heräätte eloon, ja vien teidät maahanne. Silloin te tiedätte, että minä, Herra, teen sen, minkä olen luvannut tehdä. Näin sanoo Herra" (Hes. 37: 11-14).